Okay, I't week from Tracon. I have to say that I'm really really impessed.
Con was extremely well-organized and the spirit was really warm! Guys at the meeting were so great - I wish I could have stayed longer and get to know some people. : )
The reason why I'm writing in English is kind of silly and childish, but I don't really want to hurt anyone (You'll see what I mean.) and I kind of want to punish myself by writing in English. So - we went to the Tracon with a friend of mine and my family. I bought the tickets ages ago to me and my friend,but when I wanted to buy one to Linnea, them were already sold out. Well, we weren't really depressed about that, because she could still come to the meeting area where the Doctor Who session was hold.
So we went to the meeting and it was simply great! Oh, I can't even verbalize how marvelous the people there were - the great sense of humor and great costumes - what else would a little fangirl wish? : D Because my friend got bored in the meeting, we left in the middle of session, because that really wasn't her genre. But when we had toured a bit in the affair area, some of her friends showed up. Yeah, now you'll say that I was jealous, but I really felt myself outsider and then - she just went with her friend. Not asking if I wanted to come with the (It shoud be that SHE asked THEM if they wanted to come with US), they just - went. And then. I was alone. I didn't see anyone who I would know and when I went to the meeting area, there weren't anybody. So I ended up walking around and watchsing... I sow my friend only once and we did phone eachothers, but I think she wasn't willing to be both with her friends and me. I know that hanging out with friend from another fandom isn't the greatest thing ever, but still, I had bought her ticket and her custome was practikly mine and she came with me. I wasn't really willing to hangout with her friends, cause I think we don't have anything in common. If i wanted to go to the fair alone, I would have done it.
As a summary, I was very sad over that fact that I missed a big part of meeting and addendly her behaviour wasn't great anyway.
So... Sorry about misspellings. : D And I know, I shouldn't write this behind her back, but this really irritates me and I'm so ARRGH that I just can't say it to her.
perjantai 19. syyskuuta 2014
lauantai 6. syyskuuta 2014
maanantai 1. syyskuuta 2014
lauantai 30. elokuuta 2014
Heinolan paikallisravit 29.8.2014
Vitsi mua jännitti enemmän kuin koskaan ikinä missään raveissa. Ensinnäkin syyssä oli edellisten ravien floppi, toisekseen se, että olin vielä lämmössä (en ollut torstaina enkä perjantaina koulussa) ja olo oli vähän sumuinen, eikä järki ihan leikannut yhtä hyvin kuin normaalisti. Lisäksi rata ei ollut tuttu ja pelkäsin sössiväni jotain ihan täydellisesti. Kaikki kamat oli jo pakattu - äiti kävi eilen hakemassa kaikki kamat tallilta, iskä vain haki Romeon tallilta ja sitten ajeltiin Heinolaan.
Romppu on nyt kasvattanut ihan järettömän (ilmastoon nähden) talvikarvan ja oli siellä kaikkien niiden raviponien seassa vähän pihan perältä tuodun näköinen. : D
Herra oli rauhallinen, suorastaan flegmaattinen varustaessa. Tiedän, että Romeo on yleensä parhaimmillaan kärryjen edessä juuri silloin, kun se varustaessa näyttää nukkuvan, mutta en antanut itselleni turhia toiveita. Lämmittelin hetken kävellen ja ravissa kokoontumisympyrässä ja käänsin sitten erään suokin perään (anteeksi, väärältä kaistalta) radalle. Heti, kun ponin kaviot koskettivat radan pintaan se kimmotti suokin perään reippaasa ravissa ja väänti sitten laukalle (minulla oli hauskaa kärryillä. Oikeasti : D). Pyysin takaisin raville ja vähän päästä usutin takaisin laukkaan. Kierros meni hujauksessa, olin vauhtiin niin tyytyväinen, että olisin voinut jo siinä kohtaa lähteä tyytyväisenä kotiin. : D Käytiin seisoskelemassa kopin luona (Romppu nukahti) ja varttia vaille otettiin kevyet lämmöt varikkoalueella ja mentiin kokoontumiskehään. Pyöriskeltiin siellä niin kauan, että muita alkoi ilmaantumaan, Romeo oli hitusen nihkeän oloinen, kunnes meidän edellämme menevä (numero kuusi) kaarsi eteemme. Siinä vaiheessa poni luimisti korvansa, siirtyi pitkälle raville ja työnsi turpaansa kutosen ohjastajan kainaloon.
Kun kuulutus esittelyyn tuli, herrahenkilö syöksähti radalle muiden perässä ja minulla oli täysi työ pitää se jonossa. : D Kerrankin ei tarvinnut pakottaa esittelyssä pysymään muiden kannoilla. : 3 Kyllä hämmästyin, kun kenenkään päät eivät nyökänneet tuomariston kohdalla. Täh. Siis onko tuomariston tervehtiminen lopetettu? Onko tää taas niitä vanhan maailman juttuja, joita vaan minä tiedän? : D "Ohjastajat tervehtivät päätä kääntämällä." No en minä ainakaan nähnyt kääntyviä päitä, mutta paha mun on tietty kilpailusääntöjä alleviivata kenellekään. : D
Volttaaminen lähti käyntiin tosi kivasti minun näkökulmastani. Rompulla oli hyvä vauhti päällä, selkeästi valjakkoajotreenistä on ollut hyötyä. : D "Valmis"-komento tuli nopeasti, mutta kun käännyttiin "yksi"-komennolle, olikin ensimmäinen ruutu oikaissut ja saanut jonkun verran etumatkaa. Tuli kiire oikaista poni, mutta hyvin se siitä lähti. Romppu ravasi kivasti koko matkan, innolla suorastaan. Ekassa kaarteessa tuli rikko laukalle, siinä itse vähän sössin, mutta mitään vahinkoa ei käynyt. Poni paikoi kokoajan ohjalle, jos vähän olisi löysännyt, niin se olisi painanut hullun lailla, mutta pelkäsin laukkoja. Parempi kuski olisi saanut ajettua ponin paremmille sijoille - jää nähtäväksi sitten, että miten tulevaisuudessa käy. Oli kyllä nopein kilometrin matka ikinä, raippaakaan en käyttänyt kuin ihan vähän alussa ja loppusuoralla. Ihanteellista.
Loppusuoralla annoin löysät ohjat ja olin niin iloinen hyvästä juoksusta, että kehuin herraa kovasti (saatiin kanssakilpailijoilta murhaavia katseita). Sitten juosta hölkyteltiin varikkoalueelle. Olin kyllä suorituksesta hyvilläni, sijoitus nyt oli mikä oli 9/10, Romppu ei itse kyllä vaikuttanut vakuuttuneelta. : D Hieno ukko <3 class="separator" p="" style="clear: both; text-align: center;">
3>
Romppu ihan oikeesti taisi tykätä tästä raviradasta (se esim. inhoaa Jokimaata). Tuonne mennään uudelleenkin. : )
Kaikki kuvat © Tiia Töyrälä
Romppu on nyt kasvattanut ihan järettömän (ilmastoon nähden) talvikarvan ja oli siellä kaikkien niiden raviponien seassa vähän pihan perältä tuodun näköinen. : D
Herra oli rauhallinen, suorastaan flegmaattinen varustaessa. Tiedän, että Romeo on yleensä parhaimmillaan kärryjen edessä juuri silloin, kun se varustaessa näyttää nukkuvan, mutta en antanut itselleni turhia toiveita. Lämmittelin hetken kävellen ja ravissa kokoontumisympyrässä ja käänsin sitten erään suokin perään (anteeksi, väärältä kaistalta) radalle. Heti, kun ponin kaviot koskettivat radan pintaan se kimmotti suokin perään reippaasa ravissa ja väänti sitten laukalle (minulla oli hauskaa kärryillä. Oikeasti : D). Pyysin takaisin raville ja vähän päästä usutin takaisin laukkaan. Kierros meni hujauksessa, olin vauhtiin niin tyytyväinen, että olisin voinut jo siinä kohtaa lähteä tyytyväisenä kotiin. : D Käytiin seisoskelemassa kopin luona (Romppu nukahti) ja varttia vaille otettiin kevyet lämmöt varikkoalueella ja mentiin kokoontumiskehään. Pyöriskeltiin siellä niin kauan, että muita alkoi ilmaantumaan, Romeo oli hitusen nihkeän oloinen, kunnes meidän edellämme menevä (numero kuusi) kaarsi eteemme. Siinä vaiheessa poni luimisti korvansa, siirtyi pitkälle raville ja työnsi turpaansa kutosen ohjastajan kainaloon.
Huomaa tyylikäs turvaliivi-ajotakin-alla-look
Volttaaminen lähti käyntiin tosi kivasti minun näkökulmastani. Rompulla oli hyvä vauhti päällä, selkeästi valjakkoajotreenistä on ollut hyötyä. : D "Valmis"-komento tuli nopeasti, mutta kun käännyttiin "yksi"-komennolle, olikin ensimmäinen ruutu oikaissut ja saanut jonkun verran etumatkaa. Tuli kiire oikaista poni, mutta hyvin se siitä lähti. Romppu ravasi kivasti koko matkan, innolla suorastaan. Ekassa kaarteessa tuli rikko laukalle, siinä itse vähän sössin, mutta mitään vahinkoa ei käynyt. Poni paikoi kokoajan ohjalle, jos vähän olisi löysännyt, niin se olisi painanut hullun lailla, mutta pelkäsin laukkoja. Parempi kuski olisi saanut ajettua ponin paremmille sijoille - jää nähtäväksi sitten, että miten tulevaisuudessa käy. Oli kyllä nopein kilometrin matka ikinä, raippaakaan en käyttänyt kuin ihan vähän alussa ja loppusuoralla. Ihanteellista.
Loppusuoralla annoin löysät ohjat ja olin niin iloinen hyvästä juoksusta, että kehuin herraa kovasti (saatiin kanssakilpailijoilta murhaavia katseita). Sitten juosta hölkyteltiin varikkoalueelle. Olin kyllä suorituksesta hyvilläni, sijoitus nyt oli mikä oli 9/10, Romppu ei itse kyllä vaikuttanut vakuuttuneelta. : D Hieno ukko <3 class="separator" p="" style="clear: both; text-align: center;">
3>
Nolla jalkaa maassa!
Oonko sanonut, että vihaan käsilenkkejä? : D
"HYYVÄÄ PONII!" (Ja taas nolla jalkaa maassa, tyylikäs poni.)
Romppu ihan oikeesti taisi tykätä tästä raviradasta (se esim. inhoaa Jokimaata). Tuonne mennään uudelleenkin. : )
Kaikki kuvat © Tiia Töyrälä
torstai 7. elokuuta 2014
Paras kolme päivää
Sain Hannalta lahjaksi Roomeon. Romeo tykkäsi. : D
Maanantaina Suttumunsuttumunsuttu ja Hannuleena saapuivat meille. Haettiin Hanna asemalta ja matkattiin satamaan jäätelölle (kaksi bana splittiä ja Hannan kaksipallon tuutti <3illalla :="" aivopestiin="" br="" doctor="" ihmisi="" sitten="" whoolla="">
Sunnuntaina lähdettiin aamuvarhain kohti Porvoota, jonka lähellä käytiin ratsastamassa issikoilla. Näin ollen saatte
Paikkakunta: Pukkila
Hevosmäärä: 18
Palvelu ja henkilökunta: Olimme tallilla hitusen etuajassa, joten odottelimme ulkona. Kuten tiesimme ennalta sivujen perusteella, mikä on tietysti yrittäjän kannalta turvallista, kun jokainen säätäjä ei laita hevosilleen varusteita miten sattuu. Olisin kuitenkin halunnut itse varustaa hevosen, se kun kuuluu siihen tutustumiseen. Kuitenkin meillä oli hyvin aikaa valita sopivat hevoset ja tutustella. Ohjaaja oli mukava, ei liian puhelias, mutta mitäs se haittaa. : D
Tilat: Tallissa karsinat olivat mahdottoman pienet, (varmaan rekisteröity pilttuiksi?) mutta ne olivat ilmeisesti käytössä vain varustamisen ajan. Vanha tali oli muuten aika symppis, rakennukset miun mieleen ja isot pellot ja laitumet olivat hienot. Myös kenttä (pieni, mutta hyvä pohja) ja oliivirata olivat hienot.
Hevoset: Alkumatkasta menin Kapteenilla. Herra on aivan mahtava tyyppi, vähän myrtsi, kun oltiin lähdössä, mutta hänellä oli mukava töltti (vaikka minulla meni taas hengitystä hakiessa aikaa) ja hän on todella vauhdikas hemmo. Tultiin ensin ravia ja tölttiä parin kilometrin tien pätkällä ja laukattiin se sitten täydessä kiitolaukassa takaisin. Hannalla ja minulla oli joutuisat hevoset (Hannalla Primadonna) ja pisteltiin tulemaan aika vauhtia. Kapteenilta irtosi kenkä puolimatkan jälkeen ja ohjaaja lähti sitä hakemaan (niin, Suttu tuli hitaammin perässä Thydurilla), me saatiin laukata loppuun asti. Kapteeni ei aristanut yhtän jalkaansa, sen jalat olivat jo vähän liiankin pitkäksi kasvaneet näin kengättömän tädin mieleen. Kuitenkin ohjaaja halusi vaihtaa hevosia kanssani ja sain alleni pikkuisen Darrin. Se oli hitusen verkkaisempi, mutta silti tosi kiva hevonen, erittäin sympaattinen otus.
. . .
Sisältö: Kiertelimme muutaman pienen metsälenkin ja niiden välissä otimme vauhdikkaita laukka- ja tölttipätkiä pelloilla. Vaellus oli monipuolinen ja hauska, tosin pelkäsin sen olevan vähän liikaa Darrille, se puuskutti jatkuvasti (mutta se on ilmeisesti sille tyypillistä?). Ohjaaja kertoi avut joka siirtymän ohessa, ehkä turhankin usein, info meni kyllä perille. : D
Ratsastuksen jälkeen menimme Porvooseen syömään ja hengailemaan vanhaan Porvooseen. Sieltä sitten EK:n kautta kotiin. Mukaan tarttui Clara-kangas ja vähän mustaa huopaa. Loppupäivä taas Doctor Whota ja keskiviikko keppihevossäätöä ja DW:tä. Ihan parasta oli. : )
3illalla>
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
















































