"Onneksi meillä on tämä Romeo, se kun on niin rauhallinen poni"

Kun tuollaisen kommentin kuulee, alkaa väkisinkin naurattaa. Kyllä, Romeo on perusluonteeltaan ihana ja lutunen poni, joka haluaa miellyttää ihmistä loppuun asti. Faktaa on myös se, että kun se tajuaa, että sen selässä olija osaa jotakin, eikä vain makoile satulassa, alkaa se testaaminen.
Toissa aamuna oli - kuten monet varmaan huomasiavat - jouluaatto. Kello kahdeksan reikä reikä istuin tukevasti pienen palloni satulassa ja tuijottelin muita ihmisiä, jotka keikkuivat suomenhevostensa ja muiden vähintään yhtä isojen ponskien selässä ja arvioin:
a. Kuinka monta pukkia Rompsukkani tänään heittäisi.
b. Joutuisinko vielä nousemaan loskasta useampaan kertaan satulaan, vai riittäisikö tämä yksi kerta.
c. Kuinkaa montaa botsia joutuisin metsästämään vastasataneen, mutta onneksi ei-niin-liukkaan loskan seasta.
Onneksi mukana oli kuitenkin toinen shettis, Vili ja erittäin energisen oloinen pieni risteytysponi Tappi, joten en olisi ainut poneilija. Noh, matkaan lähdettiin hyvässä hengessä, vaikka siihen mennessä paksun, ihanat topparatsastushousuni olivatkin jo läpimärät. Romeo tuntui terhakkaalta, mutta ei siltä, että se saattaisi singahtaa milloin vain mihin suuntaan tahansa. Kiitin onneani, että isä oli laittanut hokit Rompun botseihin, joten vaikka loskan alta paljastuisi peilijäätä, emme luisuisi ojaan, vaan pysyisimme kohtuullisen hyvin pystyssä.
Kun saavuimme Onnelansuoran päähän, vastaan tuli auto. Vaikka kuljimme siistissä jonossa (Ensin Ohjus, sitten Rudi, Purje, Eldis, Tappi, Minä & Romeo ja peränpitäjänä Vili), joiduimme oikaisemaan pellolle. Romppu oli jo pitkään himoitellut juuri tuolle samaiselle pellolle, joten herrahan asteli sinne rehvakkaasti intoa puhkuen. Valitettavasti pelo oli kynnetty syksyllä. Sen lisäksi Romeolla on erittäin lyhyet jalat, joka luonnollisesti johtuu siitä, että isosta egostaan huolimatta hän on silti pienen pieni shetlanninponi, joten upposimme polvia myöten saveen. (Ottakaa huomioon, että jalkani ulottuvat hieman Romeon polvien tasalle, joten jalkani olivat siis miltein maassa.) Kun pääsimme ylös pellolta ja auto oli jatkanut iloisesti matkaansa, lähdimme kulkemaan tietä pitkin hieman epämääräisessä letkassa. Muut olivat kiristäneet tahtia, jolloin Romeo, pieni pullaponini jäi hieman jälkeen. Otimme siis muut ravilla kiinni. Tästähän armas poniseni innostui ja heitti kauniin capriole-pukki-sekoituksen suoraan ravista. En oikestaan kerinnyt huomata mitään, jatkoimme vain matkaa ravissa muina miehinä, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Pelkäsin jatkuvasti, että botsit irtoaisivat ja jäisivät jonnekin ojan pohjalle, mutta luojan kiitos, ne pysyivät siististi jaloissa, ilman minkäänlaisia ongelmia.
Käännyimme takaisin tallille vasta, kun saavuimme tienpäähän. Milten samoin tein Romeo teki sievän, pikkupukin, mikä ei ollut mikään ongelma, josko se edes lasketaan pukiksi. (Ilmeisesti hän närkästyi, kun Vili otti meidät ravilla kiinni, eikä hän saanut ravata.) Koko matka meni lopulta hyvin, vaikka herra meinasi pelästyä THE suurta-ja-kauheaa-autoa-puskassa.

Retki menisiis erittäin hyvin ottaen huomioon, että satoi loskaa ja tuuli mukavasti.

Näin toivotamme siis hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta 2012!

Romeosta taas : D

Innostuin taas tekemään vidiä Tiian ja Petran kuvista. : D Rakastan kyllä noita aurinkolaseja... Ekoissa kuvissa kivasta kantapäät on niin alhaalla, että itkettää... Täytyy sanoa, että jonkunverran kehitystä on ollut...

Näin lopuksi omistan videon kaikille, jotka ovat menettäneet rakkaan kauramoottorinsa Uotilan tallin tulipalossa.

Nemski-video

Uudempi video ensisestä ponistamme Nemosta. : )

Lisää videota...

Valitettavasti toinen videoista oli niin raskas, ettei blogger suostunut tallentamaan sitä, joten latasin sen erikseen. : )

Eli täältä löytyy.

Romeosta videota

Jaah. Löysin vanhoja klippejä ja kokosin näin pari pätkää. Tässä aluksi viime talvelta. ; )

I don't those musics.

Hevoshistoriaa

Jeps. Ajattelin kertoa hieman hevosharrastukseni historiasta. ; )

Kaikkihan alkoi siis noin kolmetoista vuotta sitten, kun vanhempani saivat päähänpiston istuttaa minut hevosen selkään (kyllä, yksi vuotiaana). Kävin talutusratsastuksessa kohtuu säännöllisesti isolla risteytysponilla, jonka jälkeen siirryin ratsastamaan islanninhevosratsastuskoululle, jossa kävin useampia vuosia.

Vuoden 2005 alkupuolella erinäisten sattumusten kautta meille tuli ihanainen lv ori, Tuffe, joka myöhemmin ruunattiin. Tuffe on luonteeltaan jumalainen, mutta kuumuu helposti, joten ei soveltunut lasteratsuksi. Nykyisin herra viettää lokoisia eläkepäiviä Pohjois-Karjalassa. : )

Vuonna 2006 meille ostettiin pieni shetlanninponi ruuna Romeo, joka osoittautui hyvin monipuoliseksi poniksi. Muutamia vuosia takaperin suoritin poniravikortin, jonka jälkeen olemme Rompun kanssa startanneet useampiakin kertoja. Tosin Romeon vanha monté aika on niin kova, että poni-raukka joutuu starttaamaan niin kaukaa, että sijoituksille ei aivan päästä. ; D

Romeon seuraksi ostettiin oripoika Nemo, kimoutuva shettispojumme. Nemo oli aivan omaa luokkaansa (hyvällä tavalla tietenkin!), koulutimme sen alusta asti itse ja sillä tulee aina olemaan erityinen paikka sydämessäni. Lisäksi Nemolla on oma erikoistaito, sillä poni oli itseoppinut jalkapallon pelaaja. ; ) Nemo osaa edelleen ohjailla jumppapalloa erittäin taitavasti. Nykyisin Nemo asustelee uudessa, rakastavassa kodissa.

Viime kesänä luonamme Hartolassa asusteli kaksi ihanaista shettisruunaa, Kaunisrannan Koda ja Uljas.







Näin. Nyt siis tiedätte. ; )

Romeo rakkahin

Tein Romeosta sitten videon. Kuvat vuosien varrelta, ensimmäiset kuvat ajalta, kun Romeo oli juuri tullut meille. ; )
Taas huomasin käyttäneeni Gleen biisiä... O__O
Noh, mutta... : D

I don't own this music!

Videota...

Jeps, tein videon sitten kesän kuvista. : )

Kuvissa siis armahin Romeoni, Mimuska ja meillä kesän ylläpidossa olleet Kaunisrannan Uljas ja Koda.

Pahoittelen tallennuslaatua!

I Don't own this music, only video!

Tervetuloa ; )

Hahaa, päätin sitten vihdoin ja viimein -yleisön pyynnöistä huolimatta- perustaa oman blogin. Saas nährä mitä tästä tulee. ; D
Blogi tosiaan hieman kesken, lisää tavaraa tuleepi ajallaan. ; )