tiistai 12. marraskuuta 2013

Romeon paikkoheitto

Ei ollut sitten muuta vaihtoehtoa eilisiltana kuin kivuta itse Rompun selkään, kun se ei saanut ansaitsemaansa kurinpalautusta sunnuntaina. Jo varustaessa herra oli mielialalla "joomäoontässävaanpieniponiäläkiusaakatonynostankivastijalkaakinkiitos". Ei mitään viittaustakaan pullisteluun tai pään viskomiseen (aika normaalia).
Kentällä oli ruuhkaa, mutta sinne syihkittiin vain sekaan. Romppu tuntui joustavalta ja taipuisalta jopa melko eteenpäinpyrkivältä. Ensimmäinen kenkkuilu tuli vasta ekassa siirtymässä raviin. Ravipohkeesta teki saman kuin tytöillä edellisenä päivänä, eli pysähtyi ja väänsi molemmille sivuille, sitten kun antoi lisää pohjetta niin peruutti. Korjasin istuntaani ja kopautin hellästi ja äidillisesti pohkeilla - > poni ponkaisee pysähdyksestä laukka-askeleen, heittää päänsä alas ja kohottaa pikkuisen peräpäätään. Herran reaktio oli aika hauska, kun en mätkähtänytkään tantereeseen, vaan jatkettiin ravilla eteenpäin. : D Sen jälkeen kipitettiin aika ongelmitta, tosi hyvää rikotonta ravia (siirtymisiä, väistöjä, avoja), kerran meinasi lähteä pullaamaan pohjetta vasten, mutta ei sen suurempaa.
Ihan poniparan jalkoja säästelläkseni en ajatellut laukata, mutta herra sitten ylitulkitsi lisäyspyyntöni ja siirtyi laukkaan, leiskautti komean pukin ja taas jäi odottelemaan maahan mätkähdystä (jota ei kaikkien paitsi minun pettymykseksi tullut), jouduin sitten laukkuuttamaan toisen kerran, että herralle jäi selkeä idea siitä, että laukassa ei pukitella. Mentiin sitten kaupanpäälle myös toiseen suuntaan.
Olin tosi tyytyväinen poniin (ja omaan ratsastukseeni : D). Rompun kenkkuilut on just tuollaista hetkellistä uhmaamista, mutta kun niistä pääsee yli, se on tosi mahtava ratsastaa!
Harmi vaan, että jalat menee ponin alla ympäri, kun näyttää, ettei ketään muuta uskalla päästää herran selkään - sen verran tarvitaan jämäkyyttä.


Rompun maine "lastentappajana" oli levinnyt tallilla hienosti, kohta en enää ikinä saa sen selkään ketään muuta. : D Olisi tietty ollut viisaampaa saman tein ratsastaa poni läpi sunnuntaina, mutta minkäs teet (puolustuksekseni sanon, että äiti esteli : P). Mut puolustetaan nyt Romppua sen verran, että kaksi muutakin hevosta oli lennättänyt viime viikolla ratsastajat alas meidän tallilla, joten täytyyhän Rompun osallista mittelöön. : P

2 kommenttia: