lauantai 1. kesäkuuta 2013

Aina sattuu, skentele.

Tota noin. Maanantaina oltiin tuttuun tapaan tallilla ja juoksutettiin Romppua. Tai siis yritettiin juoksuttaa. Herra nimittäis sekosi aidan toisella puoöella olevasta vihreästä ja kyykki pylly pystyssä yrittäen saada heinää, eikä suostunut liikkumaan metriäkään. Otin sitä sitten kulmassa riimusta kiinni ja maiskautin, niin poni räjähti. Se hyökkäsi pukitellen eteen ja potkaisi samalla mua reiteen. Voin kertoa, että tuntui. Taas sama peli jatkui ja kinkkasin hätyyttämään sitä pois ja hyvä kun ehdin ottamaan sitä riimusta kiinni kun se pyörähti taas ja täräytti suoraan polveen. Sitten se sekosi ja laukkasi kiitolaukkaa ympäri kenttää kuin hullu. Ainut tapa saada se pois kentältä ilman paareja (taluttajalle) oli niin, että talutin sitä kentän ulkopuolelta. On tämäkin hevosurheilua, mutta ei tolle mitään voi kun se kerran sekoaa. loppuviikosta ollaan ajettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti