Nälkäpeli Vihan liekit

Käytiin Helmi Tyytyväisen (sori : DD) ja Inkan kanssa katsomassa Nälkäpeli. Oli hyvä ja aika kirjoja mukaileva. Voittajien kylä oli päässäni erilainen, mutta ihmekö tuo. Siisti oli! : D Sitten odottelen joulua ja nälkäpelikorua! Ja slushi oli pahaa. : D
Ps. Katsokaa keppielukkablogi!

Just juu

Vanha lehtijuttu. : D

Äiti löysi tuon vanhan jutun arkistoista, piti julkaista, vaikka ei liity aiheeseen. : D
Tänään piti yhden tytön tulla ratsastamaan Rompulla (uhkarohkeaa), mutta hänpä ei ilmaantunut eikä ilmoittanut siitä. Palellutin näppini turhaan. : P Ärsyttää, että sovitaan asioita, mutta ei vaivauduta sitten edes perumaan.
Mentiin sitten ajelemaan. Menomatkalla Rompou vähän varoi askeleitaan, joten käännyttiin aikaisemmin takaisin. Kotiin tultiin sitten hyytävää laukka, poika oikein innostui. : D Selkeästi herra piristyi, kun ei joutunutkaan ratsastukseen. : P

Eläinlääkäri Pol

Oletteko katsoneet tätä sarjaa? Tulee Foxilta.
Miksi minusta touhu vaikuttaa vähän epäammattimaiselta? : D Vai johtuuko vainkulttuurierosta? Hevosia pidetään arvaamattomina, mutta silti huonosti kohdellun hermostuneen tamman karsinaan mennään tekemään tiineystarkastusta? Jaa-a.
Ei mulla tässä muuta. : D

Viikonloppu

Daa. Rompulla on tänään vapaapäivä hirvittävän myrskyn takia. (Kukaan ei halua kavionjälkiä naamaansa.) Perjantaina ohjasajoin Rompun läpi, toimi ihan kivasti, nosteltiin laukkoja käynnistä. Yhden kerran vei pukit, kun Vili sai hulluilukohtauksen.
Eilen käytiin Tampereen käsityömessuilla, jotka oli aivan mahtavat. Päätin, etten ostaisi lankoja tai kankaita, mutta kuinkas sitten kävikään...

Ostin kaksi kerää ihanaa turkislankaa ja koivupuiset puikot (jotka myyjä käytännössä pakkomyi minulle, kun kuvitteli, että kaikki ikäiseni ovat tumpeloita kutomisen kanssa) sekä ihanan kangaskasiin.

Tästä näkyy vähän, millaista kudoksesta tulee. Näyttää ihan karvakankaalta! (Ja toisin kuin monissa muissa saman tyyppisissä langoissa, karvasta tulee aika realistisen ja tasaisen näköinen.)

Tänään sitten oltiin tuulessa ja tuiskussa kisoissa Orimattilassa. Lisää siitä Kepukkarallissa.

Hevosta ja koiraa karussa

Toissapäivänä oltiin lähdössä ajamaan, kun Jaana kertoi, että läheiseltä tallilta on hevonen karannut. Lähdettiin sitten ajamaan normaalisti ja Virenojantiellä tuli auto vastaan ja kyselivät, onko hevosta näkynyt. Ilmeisesti jotkut (siis tuntemattomat, varastusaikeissa) olivat katkoneet langat aitauksesta ja tammaa oltiin yritetty lastata hevoskoppiin, mutta huonosti kopitettava tammma oli päässyt heiltä käsistä. Luvattiin sitten pitää silmät auki ja jatketiin matkaa. Tuli siinä Tarja ja Lurppakin vastaan ja vähän sen jälkeen Romppu pärskähti. Hetken päästä siitä kuului takaa metsän läpi hirnahdus, joka ei voinut tulla tallilta tai Lurpan suunnalta. Otettiin omistaja autoineen kiinni ja kerrotiin, mistä ääni oli kuulunut. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Onnelantieltä meidän perään kuitenkin lähti iso koira - Romppu parka - joka seuraili meitä tallille asti. Kevarillaan etsintöjä tehnyt Neea kävi ilmoittamassa koiran olinpaikan sen omistajille ja he tulivat hakemaan sitä, juuri kun päästiin tallinpihaan. Myöhemmin Tarja soitti, että puolikuoliaaksi pelästytetty tamma oli löytynyt läheltä omaa tallia. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka vauhtia oli! : D

Romeon paikkoheitto

Ei ollut sitten muuta vaihtoehtoa eilisiltana kuin kivuta itse Rompun selkään, kun se ei saanut ansaitsemaansa kurinpalautusta sunnuntaina. Jo varustaessa herra oli mielialalla "joomäoontässävaanpieniponiäläkiusaakatonynostankivastijalkaakinkiitos". Ei mitään viittaustakaan pullisteluun tai pään viskomiseen (aika normaalia).
Kentällä oli ruuhkaa, mutta sinne syihkittiin vain sekaan. Romppu tuntui joustavalta ja taipuisalta jopa melko eteenpäinpyrkivältä. Ensimmäinen kenkkuilu tuli vasta ekassa siirtymässä raviin. Ravipohkeesta teki saman kuin tytöillä edellisenä päivänä, eli pysähtyi ja väänsi molemmille sivuille, sitten kun antoi lisää pohjetta niin peruutti. Korjasin istuntaani ja kopautin hellästi ja äidillisesti pohkeilla - > poni ponkaisee pysähdyksestä laukka-askeleen, heittää päänsä alas ja kohottaa pikkuisen peräpäätään. Herran reaktio oli aika hauska, kun en mätkähtänytkään tantereeseen, vaan jatkettiin ravilla eteenpäin. : D Sen jälkeen kipitettiin aika ongelmitta, tosi hyvää rikotonta ravia (siirtymisiä, väistöjä, avoja), kerran meinasi lähteä pullaamaan pohjetta vasten, mutta ei sen suurempaa.
Ihan poniparan jalkoja säästelläkseni en ajatellut laukata, mutta herra sitten ylitulkitsi lisäyspyyntöni ja siirtyi laukkaan, leiskautti komean pukin ja taas jäi odottelemaan maahan mätkähdystä (jota ei kaikkien paitsi minun pettymykseksi tullut), jouduin sitten laukkuuttamaan toisen kerran, että herralle jäi selkeä idea siitä, että laukassa ei pukitella. Mentiin sitten kaupanpäälle myös toiseen suuntaan.
Olin tosi tyytyväinen poniin (ja omaan ratsastukseeni : D). Rompun kenkkuilut on just tuollaista hetkellistä uhmaamista, mutta kun niistä pääsee yli, se on tosi mahtava ratsastaa!
Harmi vaan, että jalat menee ponin alla ympäri, kun näyttää, ettei ketään muuta uskalla päästää herran selkään - sen verran tarvitaan jämäkyyttä.


Rompun maine "lastentappajana" oli levinnyt tallilla hienosti, kohta en enää ikinä saa sen selkään ketään muuta. : D Olisi tietty ollut viisaampaa saman tein ratsastaa poni läpi sunnuntaina, mutta minkäs teet (puolustuksekseni sanon, että äiti esteli : P). Mut puolustetaan nyt Romppua sen verran, että kaksi muutakin hevosta oli lennättänyt viime viikolla ratsastajat alas meidän tallilla, joten täytyyhän Rompun osallista mittelöön. : P

Let’s show a little district pride for a change, Miss Everdeen. Hm?

Joku ihana ihminen oli linkittänyt Sysimarjaan linkin lainauksiin <3 a="">

I’m not going anywhere. I’m going to stay right here and cause all kinds of trouble. Katniss Everdeen

Yes, victors are our strongest. They’re the ones who survived the arena and slipped the noose of poverty that strangles the rest of us.  They, or should I say we, are the very embodiment of hope where there is no hope. And now twenty-three of us will be killed to show how even that hope was an illusion.  Katniss Everdeen, p. 175-176

Pitää joskus tehdä postaus lukemistani blogeista...